Virstanpylväitä
| 1830 | Gustaf Adolf Serlachius syntyi Ilomantsissa 5. marraskuuta nimismies Gustaf Serlachiuksen poikana. |
| 1868 | Apteekkari G. A. Serlachius muutti Tampereelta Mänttään 17.9. ja alkoi rakentaa puuhiomoa. |
| 1876 | Gösta Michael Serlachius syntyi Pietarsaaressa 26. huhtikuuta. Vanhemmat olivat panimonomistaja Gabriel Serlachius ja Aina Matilda Rosalie Schauman. |
| 1881 | Serlachiuksen paperitehdas aloitti toimintansa Mäntässä 18.5. |
| 1887 | Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931) maalasi ystävänsä ja mesenaattinsa patruuna G. A. Serlachiuksen muotokuvan Mäntässä. |
| 1889 | Akseli Gallen-Kallela maalasi patruunan tyttären Sissi (Sigrid) Serlachiuksen muotokuvan. Sissi Serlachius avioitui vuonna 1899 serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa. |
| 1898 | Gösta Serlachius saapui Mänttään harjoittelijaksi setänsä G. A. Serlachiuksen paperitehtaaseen. Samana vuonna hän hankki kokoelmansa ensimmäisen teoksen, tuntemattoman maalarin tekemän nuoren naisen muotokuvan 1700-luvulta. Gösta Serlachiuksesta tuli perheyrityksen johtokunnan jäsen 1902. |
| 1901 | G. A. Serlachius kuoli 13. kesäkuuta Mäntässä. |
| 1902 | Serlachiuksen perheyrityksestä tuli osakeyhtiö G.A. Serlachius Aktiebolag 17.3. |
| 1913 | Gösta Serlachiuksesta tuli G.A. Serlachius Aktiebolagetin toimitusjohtaja. Sitä ennen hän oli opiskellut paperiteknologiaa Wienissä sekä toiminut Kankaan paperitehtaan isännöitsijänä Jyväskylässä 1904 - 08 ja Kymmene Aktiebolagetin toimitusjohtajana Kuusankoskella 1908 - 13. |
| 1919 | Gösta Serlachiuksen taidekokoelma esiteltiin Helsingissä Ateneumin taidemuseossa järjestetyssä näyttelyssä. |
| 1921 | Mäntässä paljastettiin G. A. Serlachiuksen muistomerkki tekijänä kuvanveistäjä Emil Wikström (1864 - 1942). |
| 1928 | G.A. Serlachius Oy lahjoitti toimintansa vuonna 1921 aloittaneelle Mäntän seurakunnalle kirkon,
joka vihittiin 15.9. Arkkitehtina oli W. G. Palmqvist (1882 - 1964). Kirkon veistoskoristelusta
(35 veistosta) vastasi kuvanveistäjä Hannes Autere (1888 - 1967), alttaritaulusta Alvar Cawén
(1886 -1935) ja lasimaalauksista Alvar Cawén sekä Eric O. W. Ehrström (1881 - 1934).
Gösta Serlachius hankki kokoelmaansa kansallisen taideaarteen, Albert Edelfeltin maalaaman Porilaisten marssin. |
| 1933 | Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin 16.12. Gösta Serlachiuksen noin 250 teosta sisältävä taidekokoelma siirtyi säätiölle. Perustamispääoma saatiin osittain kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen testamenttirahastosta. Taidekokoelmassa oli mm. Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Hjalmar Munsterhjelmin, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin, Magnus Enckellin, Eero Järnefeltin, Verner Thomén, Tyko Sallisen, Marcus Collinin, Emil Wikströmin ja Hannes Autereen teoksia sekä muutamia vanhoja hollantilaisia maalauksia. Säädekirjan mukaan taidesäätiön tehtävänä oli "rakentaa ja ylläpitää Mäntässä hyvää koti- ja ulkomaisen taiteen museota sekä vaikuttaa mainitun yhdyskunnan kaunistamiseen Säätiön varoja käyttämällä". |
| 1934 | G.A. Serlachius Oy:n pääkonttori valmistui. Arkkitehteina olivat Valter (1879 - 1946) ja Bertel Jung (1872 - 1946). Taidemaalari Lennart Segerstråle (1892 - 1975) teki aulaan freskot aiheina G.A. Serlachius Oy:n syntyhistoria sekä Maa ja Metsä (1935 - 37). Kuvanveistäjä Jussi Mäntyseltä (1886 - 1978) tilattiin Ilvesemo pentuineen (Äidin ylpeys) -veistokset 1935 pääsisäänkäyntiin ja pääsisäänkäyntiä vastapäätä sijoitettiin 1935 Viktor Janssonin (1886 - 1958) suihkukaivoveistos Kalapoika. |
| 1935 | Joenniemen kartano Mäntässä valmistui. Arkkitehtina oli Jarl Eklund (1876 - 1962). Lisäksi kartanoa olivat koristamassa kuvanveistäjä Hannes Autere, taidemaalarit Lennart Segerstråle ja Irina Bäcksbacka (s. 1919). Puiston suunnitteli puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Puistoon sijoitettiin Jussi Mäntysen Hirvi-veistos (1936). Kartanoa isännöi Gösta Serlachius toisen puolisonsa Ruthin (o.s. Björkenheim) kanssa. |
| 1938 | Lontoosta hankittiin kymmenen vanhaa eurooppalaista maalausta, mm. espanjalaisen barokkimaalarin
Juan de Zurbaranin asetelma Hedelmäkori ja ruotiartisokka The Spanish Art Gallery Ltd:sta. Taidesäätiö sai testamenttilahjoituksena taidetakoja Eric O. W. Ehrströmin taiteellisen jäämistön. |
| 1940 | G.A. Serlachius Aktiebolag ja sitä lähellä olevat yhtiöt yhdistettiin yhdeksi suuryhtiöksi, jonka nimeksi tuli G.A. Serlachius Osakeyhtiö. |
| 1942 | Vuorineuvos Gösta Serlachius kuoli Helsingissä 18. lokakuuta. Taidesäätiö päätti luopua Mäntän keskustaan suunnitellun, arkkitehti Uno Ullbergin piirtämän taidemuseon rakentamisesta. |
| 1943 | Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksesta (1901 - 80) tuli isänsä perustaman taidesäätiön isännistön puheenjohtaja (1943 - 76) ja hallituksen puheenjohtaja (1943 - 79). Hänen puheenjohtajakautenaan keskityttiin erityisesti taidekokoelman kartuttamiseen Gösta Serlachiuksen luomaa alkuperäiskokoelmaa täydentämällä. Kokoelmaan hankittiin yli 130 teosta. Museotoiminnan kehittäminen käynnistyi 1970-luvun alussa R. Erik Serlachiuksen aloitteesta. |
| 1944 | Lastenlinna siirrettiin Helsingistä sotaa pakoon Joenniemen kartanoon, jossa se toimi vuoteen 1945. |
| 1945 | Vuorineuvoksetar Ruth Serlachius luovutti osan Joenniemen kartanon alakertaa taidesäätiön käyttöön museotiloiksi. Museo avattiin 26.8. maamme seitsemäntenä taidemuseona. |
| 1948 | Taidesäätiön kokoelmat esiteltiin Helsingin taidehallin 20-vuotisjuhlanäyttelynä Helsingissä. Esillä oli säätiön kokoelmista yli 200 teosta. |
| 1957 | Taidesäätiön kokoelmat esiteltiin Tampereen taidemuseossa järjestetyssä näyttelyssä. |
| 1958 | Gösta Serlachiuksen muistomerkki paljastettiin Mäntässä. Veistäjinä Wäinö (1894 - 1966) ja Matti Aaltonen (1921 - 1978). |
| 1959 | Taidesäätiön kokoelmat esiteltiin Turun taidemuseossa järjestetyssä näyttelyssä. Sama näyttely oli esillä myös Imatran taidemuseossa. |
| 1965 | Taidesäätiö hankki omistukseensa ranskalaisen impressionistin Camille Pissarron teoksen Ruohossa lepäävä paimentyttö. |
| 1972 | Taidesäätiö hankki omistukseensa Joenniemen kartanon ja sitä ympäröivän puiston rakennuksineen. Museotoiminnan kehittäminen alkoi, ja vuotta myöhemmin taidesäätiö sai ensimmäisen kokopäivätoimisen intendentin. |
| 1976 | Toimitusjohtaja Gustaf Serlachiuksesta tuli taidesäätiön isännistön puheenjohtaja ja vuonna 1980 myös säätiön hallituksen puheenjohtaja. |
| 1980 | Taidesäätiön kokoelmat esiteltiin Helsingissä Ateneumin taidemuseossa järjestetyssä näyttelyssä. Esillä oli yli 300 teosta säätiön kokoelmista. Kävijämäärä kohosi 57 000:een. |
| 1983-84 | Joenniemen kartano restauroitiin perusteellisesti. Myös kartanon yläkerta tuli museon käyttöön, ja näyttelytila kaksinkertaistui 503 m2:iin. Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio. |
| 1984 | Taidesäätiön 50-vuotisjuhlaa vietettiin vuoden myöhässä kesäkuun 1. päivänä museon uudelleen avaamisen merkeissä. Kunniavieraana oli tasavallan presidentin puoliso rouva Tellervo Koivisto. Loppuvuoden aikana museon juhlanäyttelyssä vieraili lähes 32 000 henkeä. |
| 1985 | Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi museossa järjestettiin kolmen museon yhteistyönä
Akseli Gallen-Kallela - Kalevalan maailma -näyttely.
Espanjan kultakauden asetelmataiteen näyttelyyn Kimbellin taidemuseossa Texasissa, Yhdysvalloissa, lainattiin taidesäätiön kokoelmiin kuuluva Juan de Zurbaranin asetelma Hedelmäkori ja ruotiartisokka. Museon tiloihin kuuluva pehtorinrakennus restauroitiin kahvilaksi. Se avattiin 1.6., ja se sai nimen Autereen tupa. Kuvanveistäjä Hannes Autereen leski, opettaja Saimi Autere lahjoitti museolle puolisonsa luonnos- ja työvälinekokoelman. |
| 1986 | G.A. Serlachius Oy:n fuusioiduttua Metsäliiton teollisuuden kanssa taidesäätiön sääntöjä jouduttiin tarkistamaan. Oikeusministeriö vahvisti sääntömuutoksen 30.12. G.A. Serlachius Oy:n edustajien tilalle säätiön isännistöön tulivat perustetun Gösta Serlachius arvingar r.f:n edustajat. |
| 1987 | Taidemuseon alakerran näyttelytilat restauroitiin nykyaikaisen museotekniikan mukaisesti. Näin vuonna 1983 aloitettu kaksivaiheinen entistämistyö saatiin päätökseen. |
| 1988 | Taidemuseo järjesti yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa kuvanveistäjä Hannes Autereen 100-vuotisjuhlanäyttelyn. Sen yhteydessä julkaistiin professori Sakari Saarikiven kirjoittama kirja Hannes Autere - Suomalaisen puunveiston mestari. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto puolisoineen tutustui näyttelyyn marraskuussa Mäntässä. |
| 1989 | Museo osallistui Vuoden eurooppalainen museo -kilpailuun (The European Museum of the Year Award). |
| 1990 | Museo sai ensimmäisen kerran valtionapua, ja se kohdistui kokoelman konservointiin ja restaurointiin.
Valtionapua saatiin samaan tarkoitukseen myös kahtena seuraavana vuonna.
Museo järjesti kevättalvella laajan Akseli Gallen-Kallelan näyttelyn omista kokoelmista Prins Eugens Waldemarsudde -museossa Tukholmassa. Näyttelyä täydentämään julkaistiin näyttelykirja Akseli Gallen-Kallela Gösta Serlachiuksen kokoelmassa ja multivisio-ohjelma "Kaikki tai ei mitään" Akseli Gallen-Kallelan elämästä ja merkityksestä Gösta Serlachiuksen taidemuseon synnylle. |
| 1991 | Taidehankinnat keskeytettiin toistaiseksi taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. Kokoelmassa oli
tuolloin jo yli 1 100 teosta, jotka edustivat kotimaista maalaus- ja veistotaidetta 1800-luvun alusta
1900-luvun ensi kymmenille, italialaisten ja espanjalaisten barokkimestareiden töitä sekä Hollannin
1600-luvun maalaustaidetta. Lisäksi oli muutamia yksittäisiä ranskalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia,
norjalaisia ja tanskalaisia maalauksia sekä myös grafiikka- ja piirustuskokoelma.
Taloudellisista syistä museo jouduttiin sulkemaan 14.10. lähtien. Se avattiin yleisölle jälleen seuraavan vuoden toukokuussa. |
| 1992 | Museo järjesti syksyllä yhteistyönä Suomen Ranskan Instituutin ja ulkoasiainministeriön kanssa
Pariisissa Akseli Gallen-Kallela et l'éveil de la Finlande -näyttelyn. Se oli Suomi 75 vuotta -juhlavuoden
päätapahtuma Ranskassa.
Taideteosten lainaustoiminta oli perinnäisesti vilkasta. Teoksia lainattiin kahteentoista eri näyttelyyn Suomessa ja ulkomailla yhteensä 74 kappaletta. Näistä keskeisimmät olivat Helene Schjerfbeckin teosten laina Yhdysvaltoihin ja Gerbrand van den Eeckhoutin teoksen Aabraham kohtaa Melki sedekin laina Tukholmaan Nationalmuseumiin Rembrandt och hans tid -näyttelyyn. |
| 1993 | Museo pääsi vuoden alusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan uuden lain myötä lakisääteisen valtionavun piiriin. Taidesäätiön 60-vuotispäivä oli 16.12. |
| 1994 | Taidesäätiön kokoelmia esiteltiin vuoden alussa Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä järjestetyssä kutsunäyttelyssä Suomalaista 1800-luvun taidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Samalla vietettiin taidesäätiön 60-vuotisjuhlaa. |
| 1995 | Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen näyttely järjestettiin museossa. Näyttelystä julkaistiin kirja
Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen eläinveistoksia.
Blas de Ledesman asetelma Hedelmiä ja vihanneksia ja Juan de Zurbaranin asetelma Hedelmäkori ja ruotiartisokka olivat näyttelyssä Nationalmuseumissa Tukholmassa. |
| 1997 | Taiteilija Lennart Segerstrålen näyttely järjestettiin museossa. Näyttelystä julkaistiin kirja
Lennart Segerstråle - Pegasoksen siivestä.
Taidemuseon puisto entistettiin ja samalla tehtiin uusi pysäköintialue. Kokonaissuunnitelman teki maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin toimisto. Museo sai kuvanveistäjä Robert Stigellin edesmenneen pojanpojan diplomi-insinööri Lars-Olof Robert Stigellin 78 teosta käsittävän testamenttilahjoituksen Englannista. Jusepe de Riberan teos Mies, viinipullo ja tamburiini oli näyttelyssä "Viisi aistia" Cremonassa Italiassa sekä Museo del Pradossa Espanjassa. Akseli Gallen-Kallelan teos Säveltäjä Gustav Mahlerin muotokuva oli näyttelyssä "The Gustav Mahler Era" Österreichisches Theater Museumissa Itävallassa. |
| 1998 | Museo sai lahjoituksena taidemaalari Lennart Segerstrålen tyttäriltä Tita Uusikylältä ja Christine-Louise
Gestriniltä kokoelman Lennart Segerstrålen teoksia.
Museon kokoama Lennart Segerstråle -näyttely oli esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Museo järjesti Albert Edelfelt ja Vänrikki Stoolin tarinat -näyttelyn yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Näyttelystä julkaistiin kirja Albert Edelfelt ja Vänrikki Stoolin tarinat. Näyttelyn suojelijana oli rouva Eeva Ahtisaari. Hän osallistui näyttelyn avajaisiin. Juan de Zurbaranin asetelma Hedelmäkori ja ruotiartisokka oli lainassa Museu Nacional d'art de Catalunyassa Barcelonassa. |
| 1999 | Taidesäätiö täydensi Hugo Simbergin kokoelmaansa ja hankki Simbergin teoksen Veljekset. Museossa järjestettiin Mäntän ensimmäisten musiikkijuhlien ohjelmassa Lauri Toivion sävellyskonsertin "Musiikkia eräästä inspiraatiosta" kantaesitys. |
| 2000 | Säätiön osti Metsä-Serla Oyj:ltä Mäntän keskustassa sijaitsevan G.A. Serlachius Oy:n entisen
pääkonttorirakennuksen, ns. Valkoisen talon.
Säätiö paljasti 29.6. Mäntän kaupungin keskustassa sijaitsevassa kirkkopuistossa Matti Peltokankaan veistoksen Vuosi 2000. |
| 2002 | Kuvanveistäjä Emil Wikströmin näyttely järjestettiin museossa. Näyttelystä julkaistiin kirja Emil Wikström - herkkyyttä ja voimaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Samalla sijoitettiin museon puistoon Emil Wikströmin Kuokkamies-veistos vuodelta 1908. |
| 2003 | Taidesäätiö avasi museona vuonna 2000 hankkimansa G.A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorin.
Museon nimi oli G. A. Serlachius, museo-museet-museum, joka nykyään tunnetaan nimellä Serlachius-museo Gustaf. Se esittelee Serlachiusten suvun toimintaa
metsäteollisuudessa ja kulttuurihistoriaa erilaisissa vaihtuvissa näyttelyissään.
Näyttely Serlachiukset ja taide - Serlachiusten mesenaatti- ja keräilytoimintaa avattiin silloisessa Gösta Serlachiuksen taidemuseossa (nykyinen Serlachius-museo Gösta) 24.5.
|
| 2004 - | Toimintamme tänä päivänä, katso uutiset tästä. |
Nyt kirjana kirotun patruunan elämä ja afäärit
Mäntän ensimmäisen metsäpatruunan G.A. Serlachiuksen elämäkerta on ilmestynyt FT, dosentti Teemu Keskisarjan kirjoittamana. Museokaupastamme 27 e.
Tilauksesta erikoisopastuksia ja ohjelmaa
Museovierailusi on aina antoisampi, kun otat kierrokselle mukaan asiantuntevan oppaamme. Gustafissa saat opastuksen vaikka 1950-luvun työhönottotyyliin!
Serlachius-muistojen keräys jatkuu
Onko Sinulla Serlachiuksiin liittyviä muistoja taidesäätiöstä, museoista, henkilöistä, yhtiöstä? Perinnekeruu on nyt käynnissä.
