Museopedagoginen toimintasuunnitelma

Serlachius-museoiden näyttelyt ja toiminta on suunniteltu ja rakennettu sitä varten, että niihin tutustuvat ihmiset saisivat uusia rakennuspuita omille ajatuksilleen ja identiteeteilleen.

Näyttelyiden ja niihin tutustuvien ihmisten kohtaamispiste on museopedagogian toimintakenttää. Serlachius-museoiden museopedagogia pyrkii antamaan yleisölle näkökulmia museoihin ja niiden näyttelyihin sekä huomioimaan erityyppisten kävijöiden erilaisia tarpeita.

Museopedagoginen toiminta on aina kaksisuuntaista: merkitykset syntyvät yleisön ja museon välisessä vuoropuhelussa.

Serlachius-museoiden toiminnan pedagogiset sisällöt ja arvot

Serlachius-museoiden pedagogisen toiminnan tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa opetustoimintaa museoiden näyttelyiden rinnalle. Toimintaa pyritään myös jatkuvasti kehittämään yhdessä museoiden kävijöiden kanssa. Toiminta-ajatuksena on tehdä museoista helposti lähestyttäviä ja vuorovaikutteisia suhteessa yleisöön ja yhteistyöverkostoon.

Serlachius-museo Gustafin näyttelyissä kävijä voi käyttää kaikkia aistejaan. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti museovieras aktivoidaan kokemaan näyttelyt ja oppimaan koskettamalla, kuuntelemalla, näkemällä ja tekemällä. Työpajatoiminnan perusajatus on tekemällä oppiminen. Pedagogisen toiminnan lähtökohtana on museoiden ydinideologia. Koskettavien näyttelyiden rinnalle nostetaan oivaltavat opastukset, elämykselliset ohjelmapalvelut ja nykyisestä elämänmenosta kumpuavat tapahtumat. Kaikki nämä asiat ovat myös osa museopedagogian toimintakenttää. Vaikka Gustaf haluaa esittäytyä vahvasti elämyksellisenä näyttely-ympäristönä, elämyksellisyyteen ei sen näyttelyissä koskaan pyritä pedagogian kustannuksella. Elämyksellisyys on keino kertoa, opettaa ja tarjota uudenlaisia ajatusmalleja.

Serlachius-museo Göstan pedagogisessa toiminnassa korostuu erilaisten opastuspalveluiden ja tapahtumien lisäksi erityisesti julkaisut ja verkkopalvelut. Göstan pedagoginen taidekasvatustoiminta ulottuu laajasti verkkoympäristöön. Taidekoulu Gösta on taidekasvatuksen sivustokokonaisuus, joka innostaa tutustumaan taiteeseen. Sen parissa saa paitsi syventävää tietoa taiteen ilmiöistä, olla itse kokija ja tekijä. Göstan taidekasvatusympäristöstä löytyy nuoremmille suunnattu leikkimielinen Bèbé-kissan värikoulu ja vanhemmille tutkiva Göstan ateljee. Sivustot antavat myös tehtävävinkkejä taiteen toiminnalliseen tutkimiseen ja valmiita tehtäviä, joita voi tehdä ennen museovierailua tai sen jälkeen. Taidetarinoita on lisää Göstan taidejulkaisuissa. Esimerkiksi lapsille suunnatun Virginien paletti -nimisen tehtävä- ja värityskirjan avulla voi tutustua taidehistoriaan ja luoda oman taidekirjansa.

Näyttelysuunnittelussa ja pedagogisessa suunnittelussa huomioidaan myös saavutettavuusasiat. Museon Saavutettavuus-työryhmä kehittää mm. esteettömyyteen liittyviä asioita asiakaskartoitusten pohjalta. Saavutettavuutta edistetään myös seuraamalla alan teknologista kehitystä ja hyödyntämällä uusien tiedonvälitystapojen mahdollisuuksia. Pedagogia puolestaan on keskeinen osa museon saavutettavuutta.

Toiminnalliset painopisteet

Serlachius-museoiden pedagogisissa palveluissa on monia tasoja. Toimintamuotona ovat erilaiset opastukset, työpajat, pedagogiset palvelukokonaisuudet, verkko- ja taustamateriaalit ja erityisprojektit. Museot järjestävät yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa myös tapahtumia: kaikille avoimia luentoja, seminaareja, teatteriesityksiä ja muita teema- ja kulttuuritapahtumia.

Luonnollisen pohjan museoiden pedagogiselle työlle tarjoavat perinteiset asiantuntijaopastukset. Niissä museo-opas avaa näyttelyihin ja taideteoksiin tutustuville ryhmille käsiteltäviä teemoja sekä tarjoaa näille myös sellaisia syvempiä näkökulmia, joita näyttelyn tekstiplansseissa ei aina ole esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi voitu huomioida. Museoiden asiantuntijaopastukset on suunniteltu mahdollisimman keskusteleviksi, ja erilaiset kohderyhmät huomioidaan eritasoisilla sisällöillä.

Elämyksellisemmällä tasolla Serlachius-museo Gustaf tarjoaa kävijöilleen dramatisoitua, vuorovaikutteista historiaa. Tällöin toiminnassa nojaudutaan erityisesti draamapedagogiikan keinoihin. Museo-opas esittäytyy näyttelyiden aihepiiriin liittyvänä roolihenkilönä, joka myös kohtelee kävijöitä ikään kuin nämä olisivat osa käsiteltyä historiallista kontekstia. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmien pohjalta on tehty roolipukuja, joita hyödynnetään erilaisissa taidekasvatustoiminnoissa.

Työpajoissa, erikseen järjestetyissä luennoissa ja muissa opetustilanteissa puolestaan välitetään tietoa vielä laajemmilta sisällöllisiltä kentiltä kuin museoiden kullakin hetkellä esittelemissä näyttelyissä.

Museoiden pedagogisen yhteistyön pääkohderyhmänä on koululaitos: opettajat, koululaiset ja opiskelijat. Toisaalta museopedagoginen suunnittelutyö vaikuttaa museoiden kaikkiin ohjelmapalveluihin. Elämänmittaisen oppimisideaalin mukaisesti museoiden palvelutuotteiden suunnittelussa on pohdittu pedagogisia tarpeita ja lähtökohtia riippumatta siitä, onko ne suunnattu koululaisille vai eläkeläisille.

Erilaisille erityisryhmille puolestaan räätälöidään nimenomaan niille sopivaa toimintaa. Museoiden opetuksesta vastaava henkilökunta lähtee tarvittaessa myös museoiden ulkopuolelle tekemään työtään silloin, kun se on helpompaa kuin tuoda erityisryhmien edustajia museoihin.

Museoiden pedagogiseen työhön osallistuva henkilöstö

Museoiden opetukseen osallistuva henkilöstö selvittää osaltaan näyttelyiden sanomaa ja huolehtii palveluiden tarjonnasta esteettömästi museoiden kaikenikäisille vieraille yhteistyössä museoiden koko henkilökunnan kanssa.

Museopedagogisesta toiminnasta ja yleisötyöstä Serlachius-museoissa vastaa ensisijaisesti museolehtori. Hän suunnittelee opastustuotteet, kehittää niitä ja vastaa niiden toteutuksesta. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös museoiden näyttelyiden suunnitteluun osallistuminen. Ottaessaan osaa museoiden näyttelyprojekteihin alusta asti hän kykenee vaikuttamaan näyttelyiden pedagogisiin sisältöihin jo suunnitteluvaiheessa. Museolehtori myös koordinoi museoiden päivittäistä asiakaspalvelutyötä ja voi näin seurata sitä, miten museoiden pedagogiset tavoitteet välittyvät asiakaspalvelijoiden työhön.

Museolehtorin lisäksi museopedagogiseen suunnittelutyöhön osallistuvat jonkin verran myös museoiden tutkija ja palvelu- ja viestintäpäällikkö. Lisäksi suunnittelutyössä käytetään kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin parissa päätyökseen toimivia ammattidramaturgeja, ohjaajia ja näyttelijöitä, erityisesti draamaopastuksia suunniteltaessa.

Suunnittelutyössä ovat myös keskeisesti mukana asiakkaat ja yhteistyötahot: esimerkiksi eri opastustuotteiden kehittämisessä opastettavien itsensä ja koululaitoksen näkökulmasta tuotteita katsovien opettajien palaute on museoille ensiarvoisen tärkeää.

Pedagogisen työn käytännön toteutuksesta vastaavat museolehtorin ja tutkijan lisäksi museoiden asiakaspalvelijat ja oppaat. Asiakaspalvelijat on koulutettu kertomaan yksittäisille kävijöille lisää kaikista museoiden näyttelyistä sekä museoiden tavoitteista laajemmin. Ryhmiä vastaanottavat oppaat puolestaan vetävät joko asiantuntijaopastuksia tai draamaopastuksia.