Julkiset veistokset

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön rooli esteettisen kaupunkiympäristön muokkaajana on ollut Suomen oloissa poikkeuksellinen. Lähes kaikki Mäntässä sijaitsevat julkiset veistokset ja monumentit kuuluvat taidesäätiön kokoelmiin.

Jussi Mäntynen, Äidin ylpeys, 1935

Kaupungin kaduilla, puistoissa ja hautausmaalla liikkuessaan voi tutustua Emil Wikströmin, Viktor Janssonin, Wäinö Aaltosen, Jussi Mäntysen, Aimo Tukiaisen ja muiden veistotaiteemme tunnetuimpien edustajien teoksiin. Taidesäätiön omistamia, lahjoittamia ja hoitovastuulla olevia teoksia on Mäntässä parisenkymmentä. Yhdessä nämä julkiset veistokset muodostavat seinättömän museon, joka on kaikkien ulottuvilla.

Perustaessaan säätiönsä 1933 Gösta Serlachius antoi sille yhdeksi erityistehtäväksi Mäntän koristamisen julkisilla veistoksilla. Säätiön omistuksessa olevien ulkoveistosten ajallinen kattavuus on laaja: se ulottuu 1880-luvulta nykypäivään. Julkisten veistosten kokoelma on siten samalla läpileikkaus suomalaisen kuvanveistotaiteen historiasta kansallisromantiikan tyylikaudelta varhaiseen modernismiin ja nykytaiteeseen saakka.

Julkisten veistosten kokoelma sai alkunsa 1800-luvun lopussa kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen ja hänen tyttärensä Thyra Serlachiuksen hankkiessa teoksia perheen suosikkitaiteilijalta, kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä. Seuraavassa sukupolvessa vuorineuvos Gösta Serlachius teetti tilaustöitä samalla veistäjällä. Tänä päivänä taidesäätiön omistuksessa on kolme Emil Wikströmin julkista veistosta ja hoitovastuulla kaksi kuvanveistäjän työstämää Serlachiusten hautamuistomerkkiä. Gösta Serlachius hankki veistoksia myös muilta taiteilijoilta, kuten humoristisen kansankuvauksen mestarilta Hannes Autereelta, eläinaiheiden tulkitsijalta Jussi Mäntyseltä ja suomalaiskansallisen klassismin luojalta Wäinö Aaltoselta.

Myöhemmissä vaiheissa taidesäätiö on jatkanut Gösta Serlachiuksen jalanjäljissä. Se on hankkinut kokoelmiinsa aikalaistaiteilijoiden veistoksia ja seurannut ennakkoluulottomasti kuvanveistotaiteen uusia virtauksia. Hyvä esimerkki tästä on vuonna 1963 ostettu Aimo Tukiaisen Solukko-suihkukaivoveistos, joka lukeutuu varhaisimpien pitkälle abstrahoitujen julkisten veistosten joukkoon Suomessa. Tuorein nykytaidetta edustava hankinta on vuosituhannen vaihtumisen juhlistamiseksi ostettu Matti Peltokankaan graniittiteos Vuosi 2000.