Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Serlachius-museoiden taustayhteisönä ja omistajana toimii Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, jonka juuret ovat Serlachius-suvun aktiivisessa kulttuuriharrastuksessa.

Teollisuuden rinnalla taiteella on aina ollut Serlachiusten elämässä tärkeä asema. Patruuna Gustaf Adolf Serlachius seurasi kiinnostuneena koti- ja ulkomaisia näyttelytapahtumia ja tunsi henkilökohtaisesti monia kuvataiteilijoita ja kulttuurihenkilöitä. Merkittävimpiä olivat yhteydet taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmiin.

Gustaf Adolf Serlachiuksen kiinnostus taiteeseen sai jatkajan veljenpojasta Gösta Serlachiuksesta. Hän kartutti taidekokoelmaansa yksittäisten teosten ostoin, ja vuonna 1919 hän jo esitteli kokoelmiaan Ateneumin taidemuseossa järjestetyssä näyttelyssä. Esillä oli 86 teosta.

1920-luvulla Gösta Serlachiuksesta tuli kaikkien tuntema taidemesenaatti ja hänen painoarvonsa taidemaailmassa kasvoi. Suomen taiteilijaseura oli kutsunut hänet kunniajäsenekseen jo vuonna 1917. Hän oli myös perustamassa taidetaontayritys A.B.Taito OY:tä vuonna 1918 ja edisti näin maamme taideteollisuuden kehitystä.

Vuorineuvos Serlachiuksen taidekokoelma oli jo 1920-luvun lopulla niin mittava, että hän alkoi suunnitella taidemuseon perustamista. Anomus Gösta Serlachiuksen taidesäätiön perustamisesta jätettiin oikeusministeriölle joulukuussa 1933. Serlachius ilmoitti anomuksessaan luovuttavansa säätiölle omistamansa Kuronpohjan tilan Impilahdella, 2785 G.A. Serlachius Ab:n osaketta, 246 taideteosta sekä miniatyyrejä. Säädekirjassa todettiin myös, että 26 teosta jäisi Gösta Serlachiuksen ja hänen vaimonsa haltuun heidän elinajakseen.

Säätiön omaisuutta ja asioita hoitamaan määrättiin seitsenhenkinen isännistö, joista yhden nimeäisi Åbo Akademi, yhden Suomen Taideakatemia, yhden Suomen Taiteilijaseura ja Suomen Kuvanveistäjäliitto yhdessä sekä neljä G.A. Serlachius Ab:n johtokunta. Juoksevia asioita hoitamaan määrättiin puolestaan isännistön nimeämä hallitus. Intendentti, jolla tuli olla taidehistorian koulutus, toimisi hallituksen sihteerinä.

16.12.1933 vahvistettiin säätiön tehtävät seuraavasti: "Säätiön tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää Mäntän nykyisessä teollisuusyhdyskunnassa museota, jossa on hyvää niin kotimaista kuin ulkomaista sekä vanhaa että uutta taidetta, sekä kaunistaa mainittua yhdyskuntaa säätiön varoilla..."

Taidesäätiön perustamisen myötä Gösta Serlachiuksen keskeiseksi tavoitteeksi tuli taidemuseon rakentaminen Mänttään. Hänen kuolemansa kuitenkin katkaisi museon suunnittelutyön lokakuussa 1942, ja taidesäätiö päätti luopua museon rakentamisesta.

Ruth Serlachius oli seurannut puolisonsa rinnalla hankkeen kehittymistä, ja hän teki päätöksen, joka ratkaisi museon tilakysymyksen. Elokuussa 1945 avattiin osa Gösta ja Ruth Serlachiuksen kodikseen rakentamasta Joenniemen kartanosta maamme itsenäisyyden ajan neljäntenä taidemuseona.

Vuorineuvos R. Erik Serlachius toimi isänsä perustaman säätiön isännistön ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1943. Vuonna 1972 taidesäätiö osti Joenniemen kartanon ja sitä ympäröivän puiston rakennuksineen Olof ja Peter Serlachiukselta. Seuraavana vuonna taidesäätiö sai ensimmäisen kokopäiväisen intendentin.

Säätiön museo- ja näyttelytoiminnan kehittäminen jatkui vuorineuvos Gustaf Serlachiuksen aikana. Hänestä tuli taidesäätiön isännistön puheenjohtaja 1976 ja hallituksen puheenjohtaja 1980. Vuosina 1983-84 Joenniemen kartano restauroitiin ja otettiin kokonaisuudessaan taidemuseokäyttöön. Näyttelytilaa on noin 500 neliömetriä.

Vuonna 2000 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti G.A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorirakennuksen Valkoisen talon, josta päätettiin tehdä kulttuurihistoriallinen museo esittelemään yhtiön, Mäntän ja mänttäläisten historiaa.

Uuden museon avaaminen yleisölle vuonna 2003 merkitsi säätiölle paitsi toiminnan kaksinkertaistumista, myös sen monipuolistumista. Arvostetun taidemuseon rinnalle saatiin toinen yksikkö, joka välittää elämyksiä modernien tiedekeskusten tapaan.

Vuonna 2009 säätiön hallituksen puheenjohtajaksi tuli dipl. ekon. Henrik de la Chapelle. Samassa yhteydessä säätiö yhdisti kahden museonsa organisaatiot ja museot saivat uudet nimensä: Gösta ja Gustaf.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksessa vuonna toimivat:

Toimitusjohtaja Henrik de la Chapelle, puheenjohtaja
Toimitusjohtaja Stephan von Walzel, varapuheenjohtaja
Taidehistorioitsija Juha Ilvas
Taiteilija Heikki Häiväoja
Professori Åsa Ringbom
Brändijohtaja Susanna Serlachius
Toimitusjohtaja John Lindell